Mielenhoitoa etulinjassa – Finla Työterveys kehittää uusia keinoja tukea työntekijöiden mielenterveyttä

Työterveyshuollolla on tärkeä rooli mielenterveyden edistämisessä. Finla Työterveyden sairaanhoitajat Jaana Suokas ja Ville Wessman sekä terveydenhoitaja Jenni Virtanen kertovat, miten mielenterveyden haasteet näkyvät työpaikoilla ja millaisin keinoin Finlassa tuetaan työntekijöiden mielenterveyttä.

Mielenterveyden haasteet näkyvät työpaikoilla monin tavoin

Mielenterveyden ongelmat näkyvät Finla Työterveyden asiantuntijoiden mukaan niin sairauspoissaoloina kuin uupumuksena ja elämänhallinnan vaikeuksina. Heidän havaintojensa mukaan nuoremmilla työntekijöillä haasteet liittyvät usein yksityiselämään ja tunteiden käsittelyyn, kun taas kokeneemmilla ongelmat kumpuavat useammin työstä ja sen kuormituksesta.

Terveydenhoitaja Jenni Virtanen korostaa, että matalan kynnyksen palveluilla on suuri merkitys mielenterveyden tukemisessa ja hoidossa. ”Monet nuoret ovat vielä kehitysvaiheessa, ja pienilläkin tukitoimilla voidaan auttaa paljon. Tärkeintä on, ettei kukaan jää yksin”

Finlan vastaanotoilla mielenterveys otetaan puheeksi asiakkaan kanssa herkästi. ”Työterveyshuolto on mielenterveyden tukemisen etulinjassa, koska meille on helppo tulla ja apua saa nopeasti. Psyykkinen hyvinvointi otetaan rutiininomaisesti puheeksi esimerkiksi terveystarkastuksissa ja terveysselvityksissä”, sairaanhoitaja Jaana Suokas tiivistää.

Uudet työkalut auttavat tunnistamaan ja tukemaan ajoissa

Finla on yksi Terapiat etulinjaan työterveyden tukena -hankkeen kumppaniorganisaatioista. Mukana olevaa tiimiä motivoi halu kehittää omaa ammattitaitoa ja yhtenäistää toimintatapoja. ”Meillä kaikilla on ollut lähtökohtaisesti hyvä valmius mielenterveyden tukemiseen, ja nyt olemme saaneet uusia työkaluja käyttöön. Yhtenäiset toimintatavat tuovat selkeyttä ja tasalaatuisuutta palveluihin”, kertoo sairaanhoitaja Ville Wessman.

Yksi keskeisistä työkaluista on Terapianavigaattori, jonka avulla asiakkaan tilannetta kartoitetaan ennen vastaanottoa. ”Navigaattori tuo paljon tietoa ja helpottaa keskustelua. Myös lääkärit ovat olleet siitä kiinnostuneita, koska sen mittareista syntyvä data auttaa siinä, mihin suuntaan asiakkaan kanssa olisi hyvä edetä”, Suokas kertoo.

Mielenterveystalo.fi-verkkopalvelun omahoito-ohjelmat olivat olleet työntekijöiden käytössä jo ennen hankkeeseen osallistumista. Nyt ohjatun omahoidon myötä niitä on mahdollisuus käyttää aiempaa systemaattisemmin. ”Mielenterveystalon sisällöt ovat hyviä ja monipuolisia. Se toimii ikään kuin työkalupakkina asiakkaalle ja ammattilaiselle”, Virtanen sanoo.

Wessman kertoo, että yksi osa heidän työtään on asiakkaan motivoiminen tarjottuun tukeen. Hän muistuttaa, että ohjattu omahoito ei sovi kaikille, mutta omahoito-ohjelmien harjoituksista voi silti olla apua: ”Ihminen voi olla vaikka hyvin väsynyt ja jaksaminen ei riitä kokonaisen omahoito-ohjelman läpi vientiin. Silloin yksittäiset harjoitukset voivat olla hyödyllisiä osana muuta tukea.”

Matalan kynnyksen palvelut tuovat avun lähemmäs

Finlassa asiakas voi varata suoraan ajan mielenhoitajien vastaanotolle. Tarjolla on videovastaanottoja, puhelinaikoja ja mielen chatti, mikä mahdollistaa tuen saamisen paikasta riippumatta. ”Meillä on hyvät resurssit, ja apua saa nopeasti sopimusten puitteissa. Tarvittaessa voimme varata ajan myös psykologille tai lääkärille”, Suokas kertoo.

Hankkeessa saadut opit on tarkoitus juurruttaa pysyvästi Finlan toimintaan, ja henkilöstöä koulutetaan organisaation sisällä. Tavoitteena on selkeyttää hoitopolkuja ja lisätä tietoisuutta siitä, mitä välineitä Finlassa on käytössä mielenterveyden tukemiseen ja hoitoon.

Tulevaisuuteen suhtaudutaan Finlassa luottavaisesti. ”Jos mielenterveystyötä tehdään pitkäjänteisesti, sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia työyhteisöihin ja työntekijöiden hyvinvointiin”, Wessman kiteyttää.

—

Terapiat etulinjaan -toimintamalli työterveyshuollon tukena ja hyvinvointialueyhteistyön edistäjänä on vuoden 2025 aikana toteutettava yhteiskehittämishanke. Sen tavoitteena on vähentää mielenterveyssyistä johtuvaa työkyvyttömyyttä Suomessa. Hanke toteuttaa STM:n Työelämän mielenterveysohjelmaa (Suomen kestävän kasvun ohjelma), ja se saa rahoituksensa Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).

Hanke toteutetaan laajassa kansallisessa yhteistyössä hyvinvointialueiden, työterveyshuollon, Työterveyslaitoksen ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Hanketta koordinoi HUS Psykiatrian Terapiat etulinjaan -toimintamalli.