Ohjatun omahoidon ryhmämallia on kehitetty Kajaanissa: parasta antia on vertaistuki

Kajaanin mielenterveys- ja päihdeyksikössä on kokeiltu noin vuoden ajan ohjatun omahoidon ryhmähoitoa. Kokemusten mukaan ryhmähoito tuo asiakkaille vertaistukea ja samalla yksikön resurssit riittävät paremmin. Psykiatriset sairaanhoitajat Helena Kortelainen ja Mari Ridha kertovat, miksi malli toimii.

Noin vuosi sitten Kajaanin mielenterveys- ja päihdeyksikössä ryhdyttiin kehittämään ohjattuun omahoitoon perustuvaa ryhmähoitomallia vastauksena palvelujen ajoittain ruuhkautuvaan tilanteeseen. Ohjattu omahoito oli menetelmänä jo juurtunut palveluihin:

”Syntyi idea, että voitaisiinko me käyttää ohjattua omahoitoa ryhmämuotoisesti, kun meillä lähes kaikilla on siihen koulutus ja se kuuluu meillä jo melkeinpä perehdytykseen”, kertoo Helena Kortelainen.

Ensimmäiset ryhmät aloittivat syksyllä 2024, ja tällä hetkellä Kajaanin mielenterveys- ja päihdeyksikössä pyörii samanaikaisesti ryhmiä, joissa käsitellään muun muassa ahdistusta ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa sekä masennusta ja uupumusta. Ryhmät kestävät kolme tapaamiskertaa, ja niiden rungossa vuorottelevat psykoedukaatio, käytännön harjoitukset ja kotitehtävät.

Ryhmämalli on mahdollistanut asiakkaille nopean avun saannin, sillä ohjatun omahoidon ryhmää on voitu tarjota asiakkaalle usein nopeammin kuin yksilöaikaa, ja monella ei ole ollut jatkotuen tarvetta.

Ryhmähoidon ohjaaja tekee myös ensijäsennyksen

Ohjatun omahoidon luonteeseen kuuluu joustavuus ja räätälöitävyys asiakkaan tarpeiden mukaan. Niin myös ryhmähoitoa voidaan räätälöidä vastaamaan ryhmäläisten tarpeita. Nopea reagointi muuttuviin tarpeisiin on mahdollista etenkin siksi, koska Kortelainen ja Ridha kuuluvat yksikkönsä vastuutiimiin, joka tekee hoidon tarpeen arviot Terapianavigaattorin ja ensijäsennyksen avulla.

”Me olemme tietoisia asiakasvirrasta ja asiakkuuksien luonteista, joten olemme voineet aloittaa uusia ryhmiä tarpeen mukaan ja räätälöidä ryhmärunkoa juuri sille ryhmälle sopivaksi. Jos emme olisi vastuutiimissä emmekä tekisi hoidon tarpeen arviointeja, tästä ei välttämättä olisi tullut näin toimiva systeemi. Nyt tästä on tullut meille oikea toimintamalli”, kertoo Mari Ridha.

Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä on ollut luontevaa tarjota ohjatun omahoidon ryhmää asiakkaille ensimmäiseksi tueksi: ”Suurimmalle osalle asiakkaista suositellaan ensin tätä ohjatun omahoidon ryhmää, sillä se on meillä usein nopeimmin saatavilla ja siitä on lähes kaikille hyötyä, vaikka jatkohoidon tarvetta vielä olisikin”, Ridha jatkaa.

Kortelaisen mukaan on asiakkaalle usein luottamusta herättävää, kun ensijäsennyksen tekevä ammattilainen on sama, joka ryhmiäkin vetää: ”Kun tulee jo hoidon tarpeen arvion yhteydessä asiakkaan kanssa vähän tutuksi, on helppo ehdottaa hänelle pian alkavaa ryhmää, jonka toinen vetäjä olen itse. Asiakkaan hoito pääsee heti etenemään.”

Ryhmähoidossa korostuvat luottamus ja turva

”Asiakkaat ovat olleet yllättävän rohkeita lähtemään mukaan ryhmiin”, iloitsee Ridha. Kortelainen epäilee, että taustalla vaikuttaa se, että asiakas saadaan jo ensimmäisessä puhelussa innostettua mukaan.

Sitoutumista hoitoon vahvistetaan mm. korostamalla luottamusta ja turvallisuutta: Tapaamiset ovat suljettuja eikä uusia osallistujia tule mukaan kesken kaiken. Alussa käydään läpi ryhmähoidon rakennetta ja rohkaistaan kaikkia vähintäänkin esittelemään itsensä ja kertomaan oireistaan, jotta kaikki pääsisivät osallistumaan.

Luottamuksen syntyyn vaikuttaa myös Ridhan ja Kortelaisen välitön läsnäolo: ”Kyllä meidän keskinäinen kemia ja rentous välittyvät. Ne eivät ole mitään vakavia ryhmiä”, Kortelainen toteaa. Lisäksi Ridhan mukaan on tärkeä kertoa omiakin kokemuksia teemoihin liittyen ja näin tuoda esiin, että esimerkiksi ahdistuksen tunteita on välillä kaikilla.

”Turvallisuuden tunnetta myös lisää se, että asiakkaille välittyy tunne, että meillä on heidän hoitonsa kokonaisuutenakin hallussa”, Ridha lisää. Ryhmäläiset voivat tapaamisen jälkeen jäädä kysymään asioistaan ja saada soittoaikoja asioiden jatkoselvittelyyn. Lisäksi ryhmän vetäjät kulkevat heidän rinnallaan vielä hoidon jälkeen jatkohoidon tarpeen arvioinnin muodossa.

Asiakkaalle antina vertaistuki ja kohtaamiset

Asiakaspalautteet ryhmähoidosta ovat olleet pääosin positiivisia: ”Moni on saanut lohtua siitä, että ei ole ongelmiensa kanssa yksin. Vertaistuki nousee palautteissa toistuvasti tärkeimmäksi asiaksi”, Ridha kertoo.

Osallistujat jakavat toisilleen kokemuksiaan ja konkreettisia vinkkejä erilaisten ongelmien kanssa pärjäämiseen. Toisaalta joskus vertaistuki toimii niin, että asiakas huomaakin muiden kokemuksia kuunneltuaan oman oireilun olevan lievää tai kumpuavan jostakin muusta haasteesta.

Lisäksi ryhmähoito luo mahdollisuuksia yllättäville kohtaamisille. Ridha ja Kortelainen ovat havainneet kiinnostavan, toistuvan ilmiön, jossa kaksi hyvin erilaista ihmistä kohtaavat ryhmähoidossa ja löytävät erityisen yhteyden: ”Vaikkapa vanhemmalla naisella ja nuorella miehellä, joiden ei voisi kuvitella samaistuvan toisiinsa, saattaa olla todella hyvää keskustelua. Se ihastuttaa, kun löytyy tällaisia komboja”, Ridha kertoo.

Onnistuminen rohkaisee kehittämään ryhmähoitoja eteenpäin

”Meille itsellemme on ollut tärkeä huomata, että ohjatusta omahoidosta voi olla joillekin asiakkaalle niin paljon hyötyä, että jatkohoitoa ei tarvita”, Kortelainen kertoo. Ryhmämalli on todettu toimivaksi konseptiksi, ja kokemusten rohkaisemina yksikkö laajentaa mallia uusille kohderyhmille. Yksikössä on aloitettu ryhmähoito keskittymisen haasteisiin, ja kehitteillä on myös ikääntyneille suunnattu ryhmähoitomalli.

”Ikäihmisillä on omat erityiset tarpeensa, ja ryhmä voi ehkäistä myös yksinäisyyttä. On hienoa, että voimme tarjota tätä mallia heillekin”, Ridha sanoo.

Ohjatun omahoidon ryhmähoito on siis vakiintunut osaksi Kajaanin mielenterveys- ja päihdeyksikön arkea. Kokemukset osoittavat, että yhdessä tekeminen ja vertaistuki voivat olla merkittävä voimavara sekä asiakkaille että ammattilaisille.

Lue lisää ohjatusta omahoidosta. (Linkki avautuu uuteen ikkunaan)