Jonottamisesta sujuvaan palveluun – uusi perustason toimintamalli vastaa nepsy-tarpeisiin Pohjanmaalla

Pohjanmaan hyvinvointialueella osana Prima Botnia -hanketta kehitetty toimintamalli on vähentänyt ADHD-tutkimuksiin päätyvien määrää. Yli 16-vuotiaille suunnattu malli tarjoaa varhaista tukea keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteisiin perustason palveluissa.

Pohjanmaan hyvinvointialueen erikoissairaanhoidossa toteutettaviin ADHD- ja keskittymishäiriötutkimuksiin pääsy oli ennen hidasta. Tilanne oli haasteellinen erityisesti alueen keskiosassa, jossa tutkimusjonot saattoivat venyä jopa kahteen vuoteen, eikä nuorille ollut tarjolla varhaista tukea. Asiakkaat joutuivat sinnikkäästi etsimään apua itse, eivätkä he aina tienneet, mistä palveluita voisi löytyä.

Palveluiden pirstaleisuus ja toimijoiden välinen vähäinen yhteistyö aiheuttivat sekavuutta myös ammattilaisille. ”Yhteistä tutkimusprosessia tai selkeitä kriteerejä ei ollut, ja asiakkaat saattoivat vain jonottaa ilman mitään varhaista tukea jonotuksen aikana”, kertoo projektipäällikkö Anu Hiironniemi Prima Botnia -hankkeesta.

Ensilinjaan keskittymisvaikeuksien hoito – ei diagnoosi

Syksystä 2023 lähtien Pohjanmaan hyvinvointialueella otettiin mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta käyttöön uusi porrastettu toimintamalli, joka toi varhaisen tuen perustason palveluihin. Malli pohjautuu THL:n porrastetun tuen viitekehykseen ja Terapiat etulinjaan -toimintamalliin. Tässä yhteydessä on ollut mahdollista kehittää myös keskittymisvaikeuksien hoidon porrastusta.

”Tärkeänä tavoitteena on ollut se, että avun piiriin hakeutuminen on potilaalle mahdollisimman kynnyksetöntä ja apua on saatavilla heti. Siksi keskittymisen hoitoon ei tässä mallissa tarvita lähetettä eikä diagnoosia”, vs. palveluyksikön päällikkö Nadja Kakkuri Pohjanmaan hyvinvointialueen keskisestä psykososiaalisesta keskuksesta.

”Keskittymisvaikeuksien tunnistamiseen ja hoitoon kehitetty ohjattu omahoito -ohjelma nostettiin perustason etulinjaan. Keskeistä on ollut potilaan oma motivaatio ja osallistuminen hoidon suunnitteluun. Mikäli diagnostisiin tutkimuksiin päädytään, ne tehdään perustason mielenterveyspalveluissa”, Hiironniemi jatkaa.

Prosessia kehitettiin mm. seuraavilla toimenpiteillä:

• Määritettiin selkeä hoitopolku sekä ammattilaisen että asiakkaan näkökulmasta.
• Otettiin käyttöön Terapianavigaattori ja ensijäsennys.
• Ohjattu omahoito nostettiin perustason ensilinjaan. Se aloitettiin joko opiskeluhuollossa tai psykososiaalisessa keskuksessa.
• Henkilöstölle tarjottiin koulutuksia esim. ohjattuun omahoitoon sekä ADHD-tutkimuksiin (DIVA).
• Määriteltiin yhtenäiset tutkimuskriteerit ja selkeät rajapinnat eri toimijoiden välillä. Määritettiin yhteiset kirjaamiskäytännöt ja fraasit.
• Vaikuttavuuden mittaamista kehitettiin asiakaskyselyllä sekä henkilöstökyselyillä.

Tutkimustarve keveni

Tulokset porrasteisen toimintamallin toimivuudesta Pohjanmaan hyvinvointialueen keskisellä alueella ovat lupaavia. Kahden kuukauden aikana perustasolle hakeutui 86 asiakasta keskittymisen haasteiden vuoksi. Heistä vain 36 eteni tutkimuksiin. Tämä tarkoittaa, että merkittävä osa asiakkaista sai riittävän avun jo ensivaiheessa perustasolla.

”Ensilinjassa toteutettu ohjattu omahoito on ollut selkeästi vaikuttavaa, ja ollut monelle riittävä apu. Se on vähentänyt perusterveydenhuollossa toteutettavaa tutkimustarvetta ja vähentänyt myös erikoissairaanhoitoon tehtävien lähetteiden määrää. Erikoissairaanhoitoon lähetteellä siirretään nyt asiakkaat, joilla on yhtäaikaisesti vakavia mielenterveyshäiriöitä tai vakavaa toimintakyvyn puutetta”, sanoo Hiironniemi.

Kehittäminen vaatii yhteistyötä ja pitkäjänteisyyttä

Toimintamallia juurrutetaan nyt koko Pohjanmaan hyvinvointialueelle.

Kehittäminen on vaatinut suunnitelmallisuutta, yhteistyötä ja sitkeyttä. Tulokset osoittavat, että kun tuki tuodaan oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan, se auttaa sekä asiakasta että palvelujärjestelmää. Työ on kuitenkin vasta alussa.

”Valmishan tämä prosessi ei ole. Yksiköiden käytännöt ovat vasta muotoutumassa. Jatkokoulutuksia tarvitaan, prosessia pitää jatkokehittää ja käytäntöjä vakiinnuttaa, jotta varmuus kasvaa”, sanoo Kakkuri.

Suunta on kuitenkin oikea – ”Aikaisemmin asiakas vain jonotti. Nyt meillä on selkeä suunnitelma ja tuki heti alusta lähtien.”

Materiaaleja

Alla kuvattuna nuoren keskittymishäiriön palvelupolku Pohjanmaan hyvinvointialueella suomeksi ja ruotsiksi.