Kognitiivinen lyhytterapia geropsykiatrialla: ”Mielenterveyden hoitaminen auttaa ylläpitämään ikääntyneen osallisuutta ja elämänlaatua.”

Kognitiivinen lyhytterapia (KLT) on otettu käyttöön pääkaupunkiseudun geropsykiatrian vastaanotoilla niin yksilö- kuin ryhmämuodossa. Menetelmä soveltuu hyvin myös ikääntyneiden hoitoon. Ryhmämuotoinen lyhytterapia auttaa mm. purkamaan mielenterveyteen liittyviä ennakkoluuloja.

Kognitiivinen lyhytterapia on otettu käyttöön pääkaupunkiseudun geropsykiatrian vastaanotoilla. Psykiatriset sairaanhoitajat Eija Kulmala ja Eija Pihl ovat käyttäneet KLT:tä aktiivisesti siitä asti, kun sitä alettiin pilotoida. Pian yksilöterapian rinnalle otettiin käyttöön myös ryhmämuotoinen KLT.

”Ryhmämuotoista kognitiivista lyhytterapiaa on ollut jo kolmisen vuotta tarjolla Helsingissä ja Jorvissa, mutta nyt sen tarjontaa on laajennettu kaikille poliklinikoille ja tavoitteena on, että sitä olisi jatkuvasti tarjolla.”

Tärkeimmät hoitomallit ovat ahdistuksen ja masennuksen hoitomallit, joiden jälkeen aloitetaan myös unettomuuden ja riippuvuuksien ryhmät. Jatkossa ryhmiä voidaan aloittaa tarpeen mukaan muistakin teemoista.

KLT soveltuu geropsykiatrian tarpeisiin

Kognitiivinen lyhytterapia on soveltunut geropsykiatrian tarpeisiin hyvin, sillä sen selkeä rakenne ja määrämittaisuus helpottavat niin potilaita kuin ammattilaisiakin.Menetelmä sisältöineen puhuttelee kaikenikäisiä, mutta ikääntyneitä ajatellen materiaaleihin on tehty pieniä muutoksia:

”Olemme selkeyttäneet ja muokanneet materiaaleja potilaillemme sopiviksi ja heidän voimavaroihinsa nähden tarkoituksenmukaisiksi”, kertoo Kulmala.

Kulmalan mukaan työ geropsykiatristen potilaiden parissa on monipuolista ja ammatillisesti rikastuttavaa. Hoidossa yhdistyvät mielenterveyden tukeminen, ikääntymisen tuomat kognitiiviset ja fyysiset haasteet sekä pitkäaikaisten ja monisyisten oireiden kokonaisvaltainen ymmärtäminen.

”KLT-menetelmä tarjoaa mahdollisuuden syventää asiantuntijuutta moniammatillisen yhteistyön kautta. Menetelmän avulla voidaan kehittää yksilö- ja ohjaustaitoja erityisesti vaativissa vuorovaikutustilanteissa, tukien ammatillista kasvua ja laadukasta potilastyötä”, Kulmala jatkaa.

Moni pysähtyy omien tunteiden äärelle ensimmäistä kertaa

Kognitiivisessa lyhytterapiassa opitaan mm. tunnistamaan omia tunteita ja tullaan tietoiseksi henkilökohtaisista arvoista. Tällaiset työskentelytavat ovat potilaille monesti uusia, mutta palautteiden mukaan kuitenkin palkitsevia:

”Tämä sukupolvi on tottunut usein toimimaan velvollisuuksien ohjaamana, eikä tunteiden tai omien tavoitteiden tarkastelu ole aina ollut luontevaa. Lyhytterapiassa keskeistä onkin luoda asiakkaalle turvallinen tila, jossa hän voi rauhallisesti havainnoida omia ajatuksiaan ja tunteitaan sekä pohtia, mitä hän itse elämässään tarvitsee ja toivoo”, Kulmala sanoo.

Asiakkaiden kokemuksissa keskiöön on noussut vertaistuen tärkeys: ”Ryhmässä toimiminen vahvistaa kokemusta siitä, ettei omien haasteiden kanssa ole yksin, ja tukee toivoa selviytymisestä samankaltaisissa elämäntilanteissa”, Kulmala toteaa.

Ikääntyneiden hoidossa läheisillä on olennainen rooli. Pihlin mukaan KLT:n palautteistakin tämä näkökulma nousee: ”Joku asiakas on sanonut, että sai työkaluja oman mielen ja fyysisen olemisen hallintaan sekä oppi kommunikoimaan avoimemmin itselle tärkeiden ihmisten kanssa.”

Mielenterveyden hoito kuuluu kaikille

Kulmalan mukaan potilaat kokevat usein myönteisenä yllätyksenä lyhytterapian saatavuuden ja sen nopean aloituksen. Monilla on saattanut olla käsitys, ettei tukea mielenterveyden haasteisiin ole enää tarjolla heidän elämäntilanteessaan tai iässään. Sekä Pihl että Kulmala kuitenkin tyrmäävät tällaisen ajatuksen.

Taustalla on niin inhimillinen, taloudellinen kuin yhteiskunnallinen peruste: ”Hyvä hoito tukee toimintakykyä ja vähentää lisähoidon tarvetta. Mielenterveyden hoitaminen auttaa ylläpitämään ikääntyneen osallisuutta ja elämänlaatua”, Pihl painottaa.

Hoitoon pääsemisen haasteeksi osoittautuu kuitenkin usein vanhempien ikäluokkien keskuudessa vallitseva mielenterveysongelmiin liittyvä stigma. ”Asiakkaat usein ajattelevat, että mielenterveyden ongelmat eivät ole sairauksia vaan heikkoutta”, Pihl kertoo.

Kognitiivisen lyhytterapian ryhmissä asiakkaat saavat arvokasta vertaistukea sekä psykoedukaatiota, jotka auttavat Pihlin ja Kulmalan mukaan stigman murtamisessa.

”Psykoedukaation kautta asiakkaat oppivat, että miten meidän kehomme toimii ja että tämä ei ole niin sanotusti pelkästään mielen asia, vaan biologisilla reaktioilla on tässä osansa”, Pihl kiteyttää.

Lue lisää kognitiivisesta lyhytterapiasta (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)