KLT-työpajat vahvistavat ammattilaisten terapeuttisia taitoja

Kognitiivisen lyhytterapian osaamista kannattaa syventää ja ylläpitää harjoittelemalla. Tähän avuksi Etelä-Karjalan ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueilla on järjestetty KLT-koulutetuille suunnattuja työpajoja. KLT-työpajat ovat saaneet innostuneen vastaanoton molemmilla alueilla. Terapiakoordinaattorit Tanja Kaipainen ja Helmi Jäppinen kertovat omat vinkkinsä työpajojen onnistuneeseen järjestämiseen.

Kognitiivisen lyhytterapian (KLT) koulutus tarjoaa kattavan paketin tietoa ja käytännön osaamista: koulutukseen sisältyvät laajat verkko-opinnot, 30 tuntia menetelmäohjausta ryhmissä ja 70 tuntia koulutushoitojen toteuttamista. Koulutuksen jälkeen on kuitenkin tärkeä ylläpitää sekä syventää osaamistaan, jotta menetelmä juurtuisi pysyvästi käyttöön.

Tämän tueksi terapiakoordinaattorit Tanja Kaipainen Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta ja Helmi Jäppinen Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelta ovat järjestäneet alueidensa ammattilaisille työpajoja, joissa on syvennytty yhdessä johonkin KLT:hen liittyvään teemaan.

”Koulutuksen käyminen ei vielä takaa syvällistä osaamista. Menetelmäosaamisen rinnalle tarvitaan terapeuttisia taitoja, joita työpajoissa voidaan harjoitella”, Kaipainen kertoo.

Aiheet nousevat ajankohtaisista teemoista

Kaipainen on pitänyt työpajoja jo useita: ”Ajatus lähti omasta innostuksestani. Ajattelin, että olisi tärkeä harjoitella asioita yhdessä ja tavata kaikkia kasvotusten. Ensimmäisessä työpajassa mentiin perusasioiden äärelle, eli kerrattiin, mistä kognitiivisessa lyhytterapiassa on kyse ja harjoiteltiin erilaisia asiakaskohtaamisia.”

KLT-työpajoihin soveltuvat aiheet nousevat helposti ammattilaisten keskusteluista ja ajankohtaisista teemoista. Kaipainen on käsitellyt työpajoissa ammattilaisten toiveesta mm. autismikirjon asiakkaiden kanssa työskentelyä. Jäppinen tarttui syksyllä paljon puhuttaneeseen nepsy-teemaan:

”Ammattilaiset kaipasivat harjoittelua ja tukea nepsypiirteisten asiakkaiden kanssa toimimiseen. Kesällä julkaistiin sopivasti Neurokehityksellisten haasteiden huomioiminen lyhytinterventioissa -koulutuskin, ja toteutimme työpajan siihen pohjaten”, hän kertoo.

Harjoittelu voi jännittää, mutta kannattaa silti

KLT-työpajat voi järjestää koko päivän mittaisina tai vaikkapa parin tunnin tuokioina omien mahdollisuuksien mukaan. Onnistuneita työpajoja kuitenkin yhdistää muutama seikka: käytännön harjoittelu, kohtaamiset ja huolellinen suunnittelu.

”On tärkeää, että työpaja ei koostu pelkästä luennoimisesta, vaan mukana on hyvä olla taitoharjoittelua. Moni jännittää sitä, mutta oikeasti harjoittelu sekä itsensä ja muiden havainnointi auttavat ammattilaista kasvamaan ja kehittymään”, Kaipainen kertoo.

Jäppinen keräsi syksyn työpajastaan palautetta: ”Palaute oli positiivista. Harjoittelu on ammattilaisten mukaan hirveää, mutta hirveän tärkeää”, Jäppinen naurahtaa.

Harjoittelun lisäksi kasvokkain tapaaminen nähtiin työpajan tärkeänä antina. Etenkin KLT:n lisäkoulutuksia käydään omaan tahtiin koulutusalustalla, ja osa ammattilaisista kokee tarvetta keskustella teemoista kasvotusten kollegojen kanssa. Työpajat tarjoavat tähän hyvän mahdollisuuden.

Etuna nähtiin lisäksi se, että työpajoihin osallistuvat niin kokeneet konkarit kuin uransa alussa olevat KLT-osaajat: ”Eri tasoilla olevien ammattilaisten näkemysten kuuleminen hyödyttää ihan kaikkia”, Kaipainen toteaa.

Työpajan järjestäminen palkitsee

Työpaja vaatii huolellista suunnittelua, ja näin se tarjoaa kehittymismahdollisuuksia myös järjestävälle osapuolelle. Kaipaisella ja Jäppisellä on jo tarjota hyviä vinkkejä järjestelyiden tueksi. Jäppinen suosittelee aloittamaan lyhyemmästä kokonaisuudesta:

”Voit hyvin lähteä liikkeelle kahden tunnin iltapäivästä. Se työllistää kohtuullisesti, mutta mukaan mahtuu sopiva määrä asiaa ja muutama harjoitus.”

Kaipainen on huomannut, että aikatauluttamisessa kannattaa ottaa varman päälle ja suunnitella jo etukäteen, minkä ohjelman voi jättää tarvittaessa pois tai millä täyttää liian väljää aikataulua. On tärkeää, että ammattilaisille jää aikaa pitää taukoa ja jakaa vapaammin kokemuksiaan.

Lopussa kannattaa aina jättää aikaa palautteelle, sillä se tuo työn tärkeyden näkyviin: ”Palautteen avulla selviää, mikä toimii ja mikä ei. Lisäksi se saa ammattilaisen reflektoimaan, että miksi tätä tehdään”, Jäppinen kertoo ja jatkaa: ”Kyllähän tämä vaatii lisätyötä, mutta näen että saamani positiivinen palaute oli niin palkitsevaa, että suunnitelmissa on kyllä jatkaa.”

”Työpajoissa tapahtuu hiljaista oppimista ja hiljaisen tiedon siirtämistä. Sitä on muualla vaikea saada aikaan”, Kaipainen lisää.