Kotkan Työterveys kehittää mielenterveyspalvelujaan: ”Matalan kynnyksen palveluilla voimme tukea työntekijää varhaisessa vaiheessa.”
Kotkan Työterveys on lähtenyt kehittämään mielenterveyden tuen prosessejaan ja ottanut käyttöön uusia työkaluja, joilla asiakkaille voidaan tarjota matalan kynnyksen apua ja varmistaa, että oikeanlainen tuki löytyy nopeasti.
Kotkan työterveyden johtava työterveyshoitaja Sanna Mallat kertoo yhä useamman työikäisen kamppailevan mielenterveyden haasteiden kanssa. Vuonna 2024 suomalaisten työikäisten yleisin sairauspoissaolon syy oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, kuten ahdistuneisuus ja masennus. Kelan maksamaa sairauspäivärahaa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä sai vuonna 2024 100 673 työntekijää.
”Mielenterveyshaasteita aiheuttavat moninaiset syyt, muun muassa työhön liittyvät kuormitustekijät, kuten työnhallinnan puute, suuri työkuorma ja jatkuva kiire, johtamisen- tai työyhteisön ongelmat, yksilölliset tekijät, oma elämäntilanne ja siellä kuormittavat tekijät sekä tämän hetkinen maailman tilanne, joka osaksi on aiheuttanut työsuhteiden epävarmuutta”, Mallat kertoo.
Erityisen huolestuttavaa on nuorten työntekijöiden jaksaminen: monella työelämän alkutaipaleella olevalla nuorella on haasteita esimerkiksi elämänhallinnan ja vastoinkäymisten sietokyvyn kanssa.
Mallatin mukaan tilanteeseen on kuitenkin herätty. ”Yritykset ovat entistä tietoisempia työhyvinvoinnin merkityksestä ja panostavat työntekijöiden mielenterveyteen esimerkiksi tarjoamalla psykologipalveluita ja järjestämällä hyvinvointipäiviä”, hän kuvaa.
Mallat korostaa, että ongelmien ennaltaehkäisyn lisäksi on tärkeää, että apua saa helposti ja matalalla kynnyksellä.
”Hyvinvoiva työntekijä jaksaa ja motivoituu paremmin. Matalan kynnyksen palveluilla voimme tukea työntekijää ajoissa ja ehkäistä uupumista sekä pitkiä sairauspoissaoloja.”
Uudet työkalut käyttöön
Kotkan Työterveys lähti alkuvuodesta mukaan Terapiat etulinjaan työterveyden tukena -hankkeeseen. Hanke tarjosi kaivattuja työvälineitä tiimissä havaittuihin tarpeisiin juuri oikealla hetkellä.
”Meillä oli selkeä tarve lisäkoulutukselle ja työvälineille, jotta voisimme tukea asiakkaita entistä paremmin. Hankkeen kautta saimme käyttöön Terapianavigaattorin ja ensijäsennyksen sekä ohjatun omahoidon, joihin kaikki työterveyshoitajamme kouluttautuivat”, Mallat kertoo.
Terapianavigaattori ja ensijäsennys auttaa kartoittamaan asiakkaan kokonaistilanteen ja ohjaamaan hänet oikean tuen piiriin. Ohjatussa omahoidossa puolestaan ammattilainen tukee asiakkaan työskentelyä hänen tilanteeseensa valitussa Mielenterveystalo.fi-verkkopalvelun omahoito-ohjelmassa. Interventio tarjoaa konkreettisia harjoitteita esimerkiksi ahdistuksen, masennuksen tai uniongelmien lievittämiseen.
”On ollut hienoa huomata, kuinka hyvin sekä työntekijämme että asiakkaat ovat ottaneet nämä työkalut vastaan. Ne sopivat erityisesti lieviin tai alkuvaiheen mielenterveyden haasteisiin ja mahdollistavat nopean avun ennen kuin tilanne kriisiytyy”, Mallat sanoo.
Kehittämistyö vaatii yhteistyötä
Uuden toimintamallin käyttöönotto on vaatinut tiivistä yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä. Käyttöönotto on vaatinut myös prosessien uudelleen suunnittelua, kuten hoidon porrastusta ja kirjauskäytäntöjen kehittämistä. Prosessien suunnitteluun on osallistunut moniammatillinen työryhmä. Toimintaa on hiottu yhteisissä työpajoissa, joiden kautta syntyi ymmärrys, miten uusi toimintamalli istuu heidän organisaationsa palveluihin. Mallatin mukaan avoin keskustelu ja motivoitunut henkilöstö on ollut avain onnistumiseen.
Hankkeen kehittämiskoordinaattori on ollut tärkeä tukihenkilö matkan varrella.
”On ollut arvokasta saada tukea ja kuulla kokemuksia myös muilta toimijoilta. Yhteistyö on ollut sujuvaa ja rohkaissut meitä viemään muutosta eteenpäin”, Mallat kiittelee.
Tavoitteena työkykyinen ja hyvinvoiva työntekijä
Vaikka hanke päättyy vuoden lopussa, Kotkan Työterveys on sitoutunut jatkamaan toimintamallin käyttöä. Mallat itse ja yksi työterveyshoitajista kouluttautuvat kouluttajiksi, jotta uudet työntekijät voidaan perehdyttää menetelmiin.
”Tavoitteemme on, että matalan kynnyksen palvelut juurtuvat osaksi arkea ja että muistamme hyödyntää niitä aktiivisesti. Hyvinvoiva työntekijä on sekä työnantajan että yhteiskunnan etu”, Mallat painottaa.
Mallatin toive on, että tulevaisuudessa Kotkan Työterveys voisi tarjota entistä vaikuttavampaa tukea mielenterveyden haasteisiin ja sitä kautta ennaltaehkäistä ja vähentää sairauspoissaoloja.
”Lopputavoite on yksinkertainen: työkykyinen, hyvinvoiva työntekijä ja sujuva yhteistyö kaikkien toimijoiden välillä.”
—
Terapiat etulinjaan -toimintamalli työterveyshuollon tukena ja hyvinvointialueyhteistyön edistäjänä on vuoden 2025 aikana toteutettava yhteiskehittämishanke. Sen tavoitteena on vähentää mielenterveyssyistä johtuvaa työkyvyttömyyttä Suomessa. Hanke toteuttaa STM:n Työelämän mielenterveysohjelmaa (Suomen kestävän kasvun ohjelma), ja se saa rahoituksensa Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).
Hanke toteutetaan laajassa kansallisessa yhteistyössä hyvinvointialueiden, työterveyshuollon, Työterveyslaitoksen ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Hanketta koordinoi HUS Psykiatrian Terapiat etulinjaan -toimintamalli.
