Viidessä vuodessa tapahtui mullistus
Terapiat etulinjaan -toimintamallin ja palvelukokonaisuuden kehittämishanke alkoi virallisesti 1.7.2020. Näinä päivinä tulee siis täyteen viisi vuotta kehittämistyötä. Muutos suomalaisessa palvelujärjestelmässä on ollut huikeaa.
Uudistusta on tukenut kolme tekijää: Sote-uudistus pakotti uudistamaan rakenteita ja koronapandemia näkemään digitalisaation mahdollisuudet. Kattava hankerahoitus taas mahdollisti ainutlaatuisen nopean kehittämistyön.
Terapiat etulinjaan -palvelukokonaisuus on Suomen historian laajin mielenterveyspalveluiden kehittämishanke. Toimintamallin lähtökohtia ovat olleet hyvinvointialueiden työn ja sote-uudistuksen tuki, vaikuttavuusperusteinen ja näyttöön perustuva hoito, realismi resurssien suhteen sekä mielenterveysstrategian ja terapiatakuun toteuttaminen.
Hyvinvointialueiden näkökulmasta on hyvä ymmärtää, että Suomessa viidessä vuodessa tapahtunut muutos on niin suuri, että lainsäädäntö ei ole pysynyt perässä. Lainsäädäntö ajattelee yhä, että meillä on erilliset perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto, oppilashuolto ja erikoissairaanhoito kuten ennenkin. Hyvinvointialueet ovat kuitenkin jo kaukana edellä kokeilemassa, miten organisaatiolähtöisestä ajattelusta päästään pois ja porrastettu hoitomalli rakennetaan potilaan ja asiakkaan tarpeiden ympärille. Uudistamisen jatkaminen on tärkeää, vaikka lainsäädännön uudistukset (ns. palvelureformi) eivät tällä hallituskaudella onnistuisikaan.
Avain uudistusten menestykselle on porrastetun hoitomallin vakiinnuttaminen. Hyvinvointialueiden ei tarvitse pallotella hoitovastuuta ja potilaita eri organisaatioiden (ja lainsäädäntöjen) välillä, vaan ne voivat keskittyä tarjoamaan tarpeellisia hoitoja tehokkaassa järjestyksessä. Idea on, että kukin alue räätälöi yhteisistä osista omaan organisaatiorakenteeseen ja osaamiseen sopivan mallin.
Suomi on sikäli ajan hermolla, että porrastettuja hoitomalleja otetaan nyt käyttöön kaikkialla maailmassa. Syynä on yksinkertaisesti se, että perinteinen jaottelu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ei ole kyennyt vastaamaan mielenterveyden häiriöiden nopeaan yleistymiseen.
Porrastettu hoitomalli on myös ”yhteinen kieli” asiakas- ja potilaslähtöiseen yhteistyöhön eri toimijoiden välillä. Siksi samaa ajattelua on sovellettu yhä laajemmin mielenterveyspalveluissa. Ajankohtaiset porrastetun hoitomallin laajennukset hyvinvointialueiden mielenterveyspalveluiden lisäksi ovat
- neuropsykiatristen ongelmien porrastettu tuen malli ja keskeiset siihen liittyvät menetelmäkoulutukset
- Terapiat etulinjaan työterveyden tukena -hanke, digipalvelut ja yhteistyömalli
- sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteinen menetelmäkehitys ja porrastuksen pohdinta.
Syksyllä jatketaan menestyksekästä yhteiskehittämistä – kohti yhä vahvempia mielenterveyspalveluita! Sitä ennen hyvää kesälomakautta kaikille!
Samuli Saarni
Professori, hankejohtaja