Sosiaalipalveluiden menetelmiä kansalliselle koulutusalustalle
Sosiaalihuollon näkökulma on keskeinen osa lasten ja nuorten mielenterveyden tukemista. Terapiat etulinjaan -toimintamallin koulutusalustalle tuotetaan parhaillaan hyvinvointialueiden sosiaalipalvelujen aloitteesta menetelmiä, jotka tukevat erityisesti lapsiperheiden arkea, vuorovaikutussuhteita ja vanhemmuutta.
Miksi kehittämistyötä tehdään?
Lasten ja nuorten palveluissa sosiaali- ja terveyshuollon yhteistyö on erityisen tärkeää. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä enemmän hoito ja tuki painottuu vanhempien ohjaamiseen. Vanhempien ohjaus on tärkeä osa sekä sosiaalihuoltolain mukaista mielenterveyttä tukevaa toimintaa että lasten mielenterveyspalveluita. Vanhemmuustaitoja vahvistavat ohjelmat ovat yhteisiä työmenetelmiä sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon palveluja tarjoavissa yksiköissä.
Kehittämistyön tavoitteena on löytää yhteensopivia ja vaikuttavia tapoja vanhempien, perheiden ja lasten tukemiseen heidän omassa toimintaympäristössään. Siinä huomioidaan sosiaalihuollon oma fokus ja vahvuudet: perhesuhteet, arjen tukeminen ja verkostotyö.
Yhteiskehittämisen verkosto
Yhteiskehittäminen on käynnistetty Helsingin kaupungin sosiaalitoimen aloitteesta. Kehittämisverkostoon on kutsuttu keskeisiä sosiaalihuollon asiantuntijoita hyvinvointialueilta. Tällä hetkellä yhteistyössä ovat mukana Helsingin kaupungin lisäksi Keski- ja Länsi-Uudenmaan sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueet.
Koulutusalustalle lisättävät menetelmät
Yhteistyössä rakennetaan parhaillaan seuraavia menetelmiä sosiaalihuollon käyttöön:
Hoivaa ja leiki MIDI
Hoivaa ja leiki MIDI (HoiLei MIDI) on varhaisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen kehitetty menetelmä, joka perustuu lapsen ja vanhemman välisen yhteyden, emotionaalisen saatavillaolon ja reflektiivisen vanhemmuuden tukemiseen.
Alkuperäinen Hoivaa ja leiki on ryhmämuotoinen interventio, jota on käytetty perheneuvoloissa ja perhepalveluissa erityisesti pikkulapsiperheiden tukemisessa. HoiLei MIDI on mukautettu versio perusmenetelmästä. Se on suunniteltu käytettäväksi yksilöllisesti vanhemman ja lapsen kanssa tilanteissa, joissa ongelmat ovat vielä lieviä ja esimerkiksi intensiivisempi, ryhmämuotoinen tai videoperusteinen Hoivaa ja leiki -työskentely ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista. Menetelmän kehittämisestä vastaa PsT, psykoterapeutti Saara Salo, joka on myös alkuperäisen Hoivaa ja leiki -menetelmän kehittäjä.
MIDI-versio soveltuu erityisesti perheneuvoloihin ja kotiin vietäviin perhepalveluihin. Porrastetussa tuen ja hoidon mallissa se toimii toisen portaan interventiona pienten lasten psykososiaalisessa tuessa. Pilotit alkavat kesällä 2025.
Tunnekeskeinen perheinterventio
Tunnekeskeinen perheinterventio rakentuu tunnetun tunnekeskeisen terapian (EFT, Emotionally Focused Therapy /Johnson) viitekehykselle, ja sen tavoitteena on vahvistaa turvallista kiintymystä, emotionaalista yhteyttä ja toimivaa vuorovaikutusta perheenjäsenten välillä. Interventio tuo vuorovaikutussuhteet näkyviksi ja työstettäviksi yhteisessä, jäsennellyssä prosessissa.
Intervention kehittämisestä vastaa Eira Eklund-Mikola, psykologi ja tunnekeskeisen parispsykoterapian kouluttajaterapeutti, joka on ollut mukana myös tunnekeskeisen pari-intervention rakentamisessa Terapiat etulinjaan -malliin. Perheinterventio toimii sekä itsenäisenä työkaluna että jatkumona pari-interventiolle.
Tunnekeskeisen perheintervention pilotit alkavat lokakuussa 2025. Koulutusmateriaalit, ohjaus ja menetelmäohjeistus rakennetaan osaksi Terapiat etulinjaan -kokonaisuutta.
Ryhmämallit lapsiperheille
Ryhmämallit lapsiperheille ovat uusia, vaiheittain rakentuvia ryhmäinterventioita, joiden tavoitteena on tarjota varhaista ja helposti saavutettavaa tukea perheille, joissa lapsella on haasteita keskittymisessä, toiminnanohjauksessa tai arjen hallinnassa – riippumatta mahdollisesta diagnoosista. Ryhmään osallistuminen ei edellytä diagnoosia.
Kehitteillä on kaksi toisiaan täydentävää ryhmämallia:
1. Vanhempien ryhmä, jossa keskitytään tarjoamaan tietoa ja vertaistukea vanhemmille sekä vahvistamaan heidän ohjauksellisia taitojaan.
2. Yhteinen vanhempi–lapsi-ryhmä, jossa vanhemmat pääsevät harjoittelemaan opittuja taitoja käytännössä yhdessä lapsensa kanssa.
Molemmat mallit ovat parhaillaan rakenteilla, ja niiden pilotointi on suunnitteilla vuoden 2025 aikana.
Työryhmä:
- Pia Kelorita, laatuasiantuntija, sosionomi, neuropsykiatrinen valmentaja, Terapiat etulinjaan
- Tiina Lappalainen, sairaanhoitaja, neuropsykiatrinen valmentaja, psykoterapeutti, Pohjois-Savon hyvinvointialue
- Leena Lehikoinen, perheneuvolan päällikkö, Helsingin kaupunki
- Anita Puustjärvi, lastenpsykiatrian ylilääkäri, Pohjois-Savon hyvinvointialue
- Saara Föhr Bovell, nepsy-kehittämistyöstä vastaava projektipäällikkö, Terapiat etulinjaan.
Lue lisää neurokehityksellisten häiriöiden menetelmiin liittyvästä kehitystyöstä sivuiltamme: Nepsy – Neurokehityksellisten häiriöiden porrastettu psykososiaalisen tuen ja hoidon malli
Yhteystiedot
Lisätietoja sosiaalihuollon menetelmien kehittämisestä antavat:
- Susan Laitala, kehittämispäällikkö, Terapiat etulinjaan
susan.laitala@hus.fi - Leena Lehikoinen, perheneuvolan päällikkö, Helsingin kaupunki
leena.lehikoinen@hel.fi