Haukiputaan kokemukset Nuorten navista ja ensijäsennyksestä: arviointiin panostaminen kannattaa
Nuorten navin ja ensijäsennyksen pilotointi on mahdollistanut Haukiputaalla useiden kuukausien hoitojonojen purkamisen. Uusi toimintatapa on auttanut jäsentämään nuoren ja perheen tilannetta. Verkostomaiseen ensijäsennykseen panostaminen on ollut kannattavaa ja palaute perheiltä on ollut hyvää.
Nuorten navin pilotointi alkoi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella virallisesti syyskuussa 2024. Haukiputaan hyvinvointikeskuksessa työskentelevät psykiatriset sairaanhoitajat Raili Mäkinen ja Tiina Rautiainen aloittivat Nuorten navin käytön jo kesäkuussa purkaakseen useamman kuukauden jonoa.
”Olimme kuulleet Nuorten navista jo jonkin verran ennen käyttöönottoa ja sanoisin, että tunnelma oli innostunut, kun kuulimme saavamme sen myös meille käyttöön. Se oli kaivattu ja odotettu työkalu nimenomaan tähän arviointivaiheeseen”, kertoo Rautiainen.
Jonossa oleviin otettiin yhteyttä, ja nuoria ja heidän vanhempiaan pyydettiin täyttämään Interventionavigaattori. Samalla yhteydenotolla varattiin ensijäsennysaika. Nuorten tilanteista tehtiin tilannearviot Nuorten navin ja ensijäsennyksen avulla. Jono saatiin purettua alkusyksyyn mennessä.
Ensijäsennykseen panostetaan verkostotapaamisella – keskiössä on nuori
Haukiputaalla ensijäsennykseen osallistuu aina nuori ja hänen vanhempansa. Lisäksi ensijäsennyksessä on mukana koulun edustaja sekä mahdollisesti muita nuoren tilanteen kannalta tärkeitä yhteistyötahoja. Ensijäsennykseen varataan aikaa 90–120 minuuttia, ja siihen on selkeä runko, jonka mukaan tilaisuus etenee. Haukiputaalla on huomattu, että ensijäsennykseen panostaminen on tärkeää.
”Me ajattelemme, että jo ensijäsennys on hoidollinen tapaaminen ja se sisältää tukea ja ohjausta sekä nuorelle että vanhemmalle – joskus myös esim. kuraattorille tai terveydenhoitajalle, jos päädytään siihen, että nuori jatkaa työskentelyä heidän kanssaan”, kertoo Rautiainen.
Rautiaisen ja Mäkisen mukaan Nuorten navi ja ensijäsennys antavat valtavasti tietoa ja auttavat jäsentämään nuoren ja perheen tilannetta. Aiemmin tuo tieto kertyi useamman käynnin aikana, nyt tieto on saatavilla kerralla. Tarpeeksi laaja arvio auttaa myös oikeiden tukitoimien ja jatkopolkujen pohdinnassa.
Ensijäsennyksessä nuori saa määritellä, mistä asioista keskustellaan vanhemman läsnä ollessa. Vielä kertaakaan ei ole ollut asiaa, jossa vanhempi ei saisi olla läsnä.
”Ensijäsennyksessä nuori on keskiössä, ja keskustelussa käydään nimenomaan hänen asioitaan läpi. Katsomme nuorta ja varmistamme, onhan asioista ok puhua tässä hetkessä”, kuvailee Mäkinen.
Mäkinen kertoo, että pohti alkuun, voiko nuorelle olla hankalaa kertoa omista asioistaan, kun tilaisuudessa on mukana paljon ihmisiä. Kokemus on kuitenkin ollut päinvastainen – nuori on kertonut ensijäsennyksessä asioita, joista ei ole aiemmin puhunut.
”Nuorten kokemus on ollut, että he tulevat kuulluiksi tärkeiden ja heitä tukevien ihmisten eli vanhempien ja esimerkiksi koulun aikuisten edessä”, kertoo Rautiainen.
”Juuri vähän aikaa sitten saimme yhdeltä vanhemmalta palautteen, että puolentoistatunnin ensijäsennyksen aikana nuori on puhunut omista asioistaan enemmän kuin viimeiseen kahteen vuoteen”, Mäkinen jatkaa.
Myös vanhemmat tarvitsevat nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemuksia
Mäkinen ja Rautiainen kertovat, ettei heidän roolinsa ensijäsennyksessä ole tarjota suoria vastauksia mihinkään, vaan nuorta ja perhettä kannustetaan pohtimaan erilaisia ratkaisuja nuoren tilanteeseen. Sen lisäksi, että nuori saa itse kertoa omista kokemuksistaan, häneltä kysytään myös, miten häntä voitaisiin auttaa. Molemmat ovat huomanneet, että apu on tehokkainta silloin, kun nuori pääsee itse vaikuttamaan tukitoimiin.
Mäkinen kertoo, että myös vanhemmat ovat saaneet nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemuksia Nuorten navin ja ensijäsennyksen kautta. Vanhemmilla on arvokasta pitkäaikaista tietoa nuoresta, mikä halutaan kuulla.
”Ensijäsennyksessä korostetaan sitä, että nuorella alkaa ainakin jonkin tasoinen muutostyö. Hän tarvitsee siihen vanhempiaan ja muita tärkeitä aikuisia. Jos nuori tapaa sairaanhoitajaa tai muuta ammattilaista, vaikka kerran viikossa, hän tarvitsee sinä muuna aikana tuekseen vanhempiaan. Nuoret ovat olleet tyytyväisiä, että vanhempia on vastuutettu vanhemmuuteen”, toteaa Mäkinen.
”Jotenkin se vanhemman itsetunto nousee, kun heille kerrotaan, että hei teitä tarvitaan ja te olette tärkeitä, vaikka välit omaan nuoreen ovat saattaneet olla haastavat”, Rautiainen jatkaa.
Yhteisesti laadittu suunnitelma auttaa jäsentämään kunkin toimijan roolia
Ensijäsennyksen tavoitteena on tehdä nuoren tilannetta auttava suunnitelma, joka sopii kaikille osapuolille ja jossa jokainen tietää oman roolinsa. Samalla sovitaan, miten tilannetta seurataan. Joskus nuorelle ja perheelle riittää ensijäsennyskäynti, josta he ovat saaneet työkaluja mukaansa arkeen. Joskus taas nuoren käynnit jatkuvat kuraattorilla, terveydenhoitajalla, psykologilla tai psykiatrisella sairaanhoitajalla. Nuoren tilanteen mukaan hänellä on mahdollisuus joko yksilötyöskentelyyn tai perhekeskeiseen työskentelyyn.
”Olemme kehittäneet miniperheintervention, jossa vanhemmat ja nuori käyvät muutaman kerran meidän vastaanotollamme ja siellä pähkäillään yhdessä asioita. Aika varataan usein jo seuraavalle viikolle, ja tapaamisten väleissä he työstävät jotain yhdessä sovittua asiaa”, kertoo Mäkinen.
Rautiainen ja Mäkinen kokevat, että Nuorten navi on erittäin hyvä työväline ja siihen liittyvä ensijäsennys tekee arvioinnista tasalaatuisen. He korostavat, että koko prosessi vaatii yhteistyötä, ja kiittävätkin alueen koulujen kuraattoreita, terveydenhoitajia ja psykologeja poikkeuksellisen sujuvasta yhteistyöstä.