Kärsivällisyys palkitaan kehittämistyössä!
Erilaiset hankerahoitukset tulevat ja menevät, mutta kansallinen yhteiskehittäminen Terapiat etulinjaan -toimintamallin piirissä jatkuu. Tämä on tärkeää, koska mielenterveyspalveluiden kehittäminen on kestävyyslaji – isot muutokset eivät tapahdu nopeasti.
Siksi on hyvä palauttaa mieleen, mistä vuoden 2020 alussa lähdettiin liikkeelle, kun toimintamallin suunnittelu aloitettiin. Koronapandemia ei ollut vielä alkanut, eikä sote-lainsäädäntöä hyväksytty. Mielenterveyspalvelut natisivat liitoksissaan kasvavan kysynnän kanssa jo ennen pandemiaa, eikä kansallisesta palveluiden yhteiskehittämistä ollut edes puhetta.
Nyt 2024 alkaessa ollaan tilanteessa, jossa hyvinvointialueilta kuuluu paljon positiivisia uutisia. Perustason mielenterveyspalveluita on päästy vahvistamaan, hoitoprosesseja selkeyttämään ja kehitetyistä työkaluista sekä koulutuksista on saatu käytännön apua arkeen. Hoitoon pääsy on helpottunut. Kansallinen ja YTA-yhteistyö on muodostunut luontevaksi tavaksi jakaa oppeja ja kokemuksia. Valoa näkyy tunnelin päässä – eikä se enää ole vastaantulevan junan valo.
Ajan kuluminen on odotusten mukaista sikäli, että Terapiat etulinjaan -toimintamalli on oikeastaan infrastruktuurihanke. Toimintamallin tavoitteena ei ole ollut vain parantaa mielenterveyspalveluita – vaan rakentaa pysyvä yhteiskehittämisrakenne ja tukipalvelut, joiden avulla hyvinvointialueet voivat ylläpitää ja jatkuvasti parantaa omia palveluitaan. Suomesta puuttui kansallinen yhteistyörakenne, jonka avulla olisimme välttäneet tarpeetonta päällekkäistä tekemistä. Kehittämisresursseja ei ollut kenelläkään tarpeeksi, ja vähät resurssit käytettiin samojen ongelmien ratkaisemiseen eri kunnissa.
Infrastruktuurianalogiaa seuraten: jokainen HV-alue joutuu jatkossakin rakentamaan itse omat tiensä, mutta kaikki pääsevät pidemmälle, kun jokaisen ei tarvitse rakentaa tarvittavia koneita itse.
Työtä on vielä paljon jäljellä sekä hyvinvointialueilla että tukipalveluiden osalta. Onnistumisen edellytykset alkavat kuitenkin olla selvillä. Keskeisiä ja pysyväksi jääviä kansallisia tukipalveluita ovat ainakin
- kansalaisten 24/7 digipalvelut (Mielenterveystalo.fi)
- hoitoon ohjauksen tukijärjestelmät (navigaattorit)
- yhteiset toimintamallit (porrastettu hoitomalli eri ongelmien ja ikäryhmien osalta)
- osaamisen ylläpito ja koulutukset (kansallinen koulutusjärjestelmä, Mielenterveystalon ammattilaisosa)
- johdon ja esimiesten tukipalvelut (verkostot, sparraukset ja koulutukset, tiedolla johtamisen apuvälineet).
Näiden tuella hyvinvointialueet voivat toivottavasti keskittää energiansa tärkeimpään asiaan, eli kunkin alueen palveluiden kehittämiseen.
Hyvinvointialueilla on ikää vasta alle vuosi. Siihen nähden tänä vuonna on saatu huikean paljon aikaan – siitä kiitokset ja onnittelut kaikille! Tästä on hyvä jatkaa ansaittujen joululomien jälkeen!
Samuli Saarni
Hankejohtaja