Perustason mielenterveyspalvelujen vahvistaminen Pohjois-Savon hyvinvointialueella vaatii toimintakulttuurin muutosta

Pohjois-Savon hyvinvointialueella on tehty noin yhden ja puolen vuoden aikana valtava työ: Terapiat etulinjaan -toimintamalli on otettu käyttöön aikuisten palveluissa mielenterveys- ja päihdevastaanotoilla, ja käyttöönotto on aloitettu yleisvastaanotoilla. Perustason mielenterveyspalvelujen vahvistaminen vaatii määrätietoista työskentelyä rakenteiden muuttamiseksi. Siinä sekä terapiakoordinaattorin työ että hyvinvointialueen ylimmän johdon tuki ovat keskeisessä roolissa.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aikuisten perustason mielenterveyspalveluissa on otettu viime aikoina suuria harppauksia. Yhdessä ja puolessa vuodessa alueen perustason mielenterveyspalveluissa on otettu laajasti käyttöön Terapiat etulinjaan -toimintamallin työkaluja ja menetelmiä.

Terapiakoordinaattori Mia Jupin mukaan positiivisia tuloksia saatiin ensimmäisenä Siilinjärven kunnan perustason mielenterveys- ja päihdepalveluissa: ”Siellä purettiin kahdessa ja puolessa kuukaudessa noin sadan ihmisen hoitojono ohjatulla omahoidolla ja Terapianavigaattorin käyttöönotolla pienen työryhmän voimin.” Ohjatun omahoidon porrasta vahvistamalla saadaan jatkossakin jonoja purettua, jos niitä alkaa muodostua.

Juppi muistuttaa, että hyviin tuloksiin vaikuttaa tietenkin myös ammattilaisten sitoutuminen menetelmien käyttöönottoon: ”Työryhmä teki todella hienoa ja joustavaa työtä toimintamallin käyttöönotossa.”

Siilinjärven onnistumisen jälkeen lähes kaikissa hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluissa on otettu käyttöön Terapianavigaattori, ohjattu omahoito ja kognitiivinen lyhytterapia: ”Kaikilla miepä-vastaanotoilla on koko toimintamalli käytössä tai tulossa käyttöön, ja nyt olemmekin siirtymässä jo yleisvastaanotoille”, Juppi kertoo.

Yleisvastaanotoilla työ on aloitettu Pohjois-Savon hyvinvointialueen eteläisestä kulmasta: ”Varkaudessa ja Joroisissa on yleisvastaanotoille koulutettu hoitajille ohjattua omahoitoa ja kaikille Terapianavigaattorin ensijäsennys. Psykiatriset sairaanhoitajat ovat saaneen kognitiivisen lyhytterapian koulutusta.” Tällä hetkellä koulutuksia on Iisalmen alueella, ja pian perässä seuraa myös Kuopion alue.

”On huomionarvoista, että alueella on saatu näin lyhyessä ajassa näin paljon aikaan. Se kertoo tietenkin Mian työn tärkeydestä, mutta myös menetelmien ja työkalujen toimivuudesta”, Itä-Suomen yhteistyöalueen hankepäällikkö Kari Katajisto iloitsee.

Perustasoa vahvistetaan rakenteita muuttamalla 

Jupin ja Katajiston mukaan alueen mielenterveyspalvelut ovat painottuneet vahvasti erikoissairaanhoitoon, jolloin matalan kynnyksen palvelut ovat olleet kansalaisille vaikeasti tavoitettavissa. ”Tässä on tapahtumassa toimintakulttuurin muutos. Nyt puhutaan paljon perustason vahvistamisesta, ja sitähän me olemme tässä tekemässä”, Katajisto toteaa. 

Jupin mukaan kehittämisen lähtökohdat ovat olleet haastavat: ”Perustason mielenterveyspalvelut puuttuvat joiltakin alueilta lähes kokonaan tai ovat aliresursoituja, ja siksikin on ollut haasteellista rakentaa porrastettua hoitomallia”, hän lisää.

Porrastetun hoitomallin toista porrasta on alettu rakentaa kouluttamalla alueen psykiatrisille sairaanhoitajille kognitiivista lyhytterapiaa: “16 ammattilaista on kohta valmistumassa. Koulutuksessa on mukana myös yksi kuraattori sekä yleisvastaanoton hoitaja. Nyt aloittaa seuraavat 20 ammattilaista koulutuksen, ja joukossa on kaksi lääkäriäkin. Tällä tavoin rakennetaan vaikuttavaa toista hoitoporrasta hyvinvointialueelle.”

Koulutus on ollut ammattilaisten keskuudessa pidetty, ja tuloksetkin ovat olleet lupaavia, sillä noin puolet asiakkaista ei kognitiivisen lyhytterapian jälkeen ole tarvinnut jatkohoitoa.

Toimintamallin käyttöönotto ja juurtuminen vaativat johdon tukea

Toimintamallin käyttöönotto yleisvastaanotoilla on Jupin ja Katajiston mukaan tärkeä edistysaskel kohti perustason mielenterveyspalvelujen vahvistamista. Sen kannalta merkittävää oli hyvinvointialueen johtoryhmän tuki, sillä he linjasivat, että toimintamalli otetaan käyttöön kaikilla terveysasemilla”, Juppi kertoo.

”Toimintamalli sai hyvän vastaanoton ylimmältä johdolta, koska se on niin vaikuttava ja taloudellisesti järkevä ja se kohentaa alueen asukkaiden hoidon saatavuutta ja laatua. Se on juuri sitä, mitä oli kaivattu”, Katajisto lisää. 

Tärkeää on Jupin mukaan ollut myös se, että kaikkialla otetaan aina koko toimintamalli käyttöön: “Olipa kyseessä miepä- tai yleisvastaanotto, olemme aina menneet koko paketilla.”

Nyt tarvitaan Katajiston mukaan aikaa, jotta uudet toimintatavat saadaan juurtumaan. ”Todella paljon vielä on työtä tehtävänä. Perusvastaanotoilla hoitajilla on useita eri koulutuksia meneillään ja Terapiat etulinjaan -toimintamalli tulee yhtenä sinne joukkoon. Sen pitää jäädä elämään pysyvänä toimintamallina”, Juppi painottaa.