Porrastettu hoitomalli aikuisten mielenterveyspalveluissa

Porrastetulla hoitomallilla tarkoitetaan psykososiaalisten menetelmien ja hoitojen järjestämistä niin, että mitä korkeammalla portaalla ollaan, sitä intensiivisempiä menetelmiä ja pidempiä hoitojaksoja on käytössä. Tavoitteena on, että mielenterveyteensä apua hakevalle pystytään tarjoamaan hänelle soveltuvaa ja hyödyllistä apua mahdollisimman nopeasti. Malli koskee yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä, kuten masennusta ja ahdistusta.

Porrastetun hoitomallin periaatteet

Porrastettu hoitomalli nähdään Terapiat etulinjaan -toimintamallissa aina kokonaisuutena, johon kuuluvat:

• systemaattinen, digituettu hoidon tarpeen arvio ja hoitoon ohjaus
• hoitovalikoiman laajentaminen menetelmäkoulutuksien avulla
  • varmistetaan osaaminen ja riittävyys perustasolla toteutettaviin lyhytkestoisiin ja digituettuihin psykososiaalisiin menetelmiin (1.–2. porras)
• palveluprosessien kehittäminen hoitojen nopean aloituksen ja hoidon jatkuvuuden varmistamiseksi etenkin korkeammille hoidon portaille siirryttäessä (3.–4. porras)
• palveluiden ja hoidon vaikuttavuuden seuranta ja tämän tiedon hyödyntäminen arkityössä
• kansallinen yhteistyö ja vertaisoppiminen terapiakoordinaattoritoiminnan tuella.

Keskeistä on, että kaikkien hyvinvointialueiden porrastetuissa hoitomalleissa on sama 0–4 portaan perusrakenne. Yhteisen rakenteen tuella alueet voivat parhaiten oppia toisiltaan ja tehdä yhteistyötä, jolloin palvelujärjestelmä paranee vähittäin vertaiskehittämisen kautta. Sen sijaan hoitomuotojen valinta, niiden sijoittuminen portaille tai eri hoitojen tuottajat voivat vaihdella organisaatiosta toiseen.

Keskittämisasetus ja YTA-sopimusasetus kannustavat kehittämään palveluita yhtenäisiksi YTA-alueilla. Tavoitteena on määritellä toimiva psykososiaalisten hoitojen kokonaisuus, jotta sen edellyttämää osaamista voidaan tukea yli aluerajojen.

Porrastetun hoitomallin menetelmät aikuisten palveluissa

Alle on kuvattu esimerkki porrastetusta hoitomallista aikuisten palveluissa. Esimerkkihoidot ovat yleisesti Suomessa käytettyjä interventioita.

Matalampien portaiden menetelmät sopivat lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveyden häiriöihin, mielenterveyden pulmatilanteisiin sekä ennaltaehkäisevään työhön. Korkeamman portaan menetelmät vaativat enemmän palvelujärjestelmän resursseja ja niiden toteuttaminen enemmän ammatillisia valmiuksia, ja ne on suunnattu vakava-asteisiin tai monimutkaisempiin tilanteisiin.

Terapiat etulinjaan -toimintamallin kouluttamat interventiot on merkitty tähdellä (*). Voit lukea niistä tarkemmin osiossa: Menetelmät aikuisten palveluissa.

0-porras

Ennaltaehkäisevät palvelut sekä palvelut, joihin asiakas voi hakeutua ennen yhteydenottoa terveydenhuoltoon, kuten

• järjestöjen tarjoamat materiaalit ja palvelut
• kaikille avoimet omahoito-ohjelmat Mielenterveystalo.fi-verkkopalvelussa.

Porras 1

Ensimmäisen portaan hoitojen tulisi soveltua valtaosalle apua hakevista asiakkaista, olla nopeasti aloitettavissa ja tiiviitä. Hoidot ovat useimmiten puolistrukturoituja lyhytkestoisia hoitoja, joissa asiakasta autetaan jäsentämään tilannettaan ja löytämään sopivia keinoja oman tilan säätelyyn.

• Ohjattu omahoito (1–3 käyntiä) *
• Lyhyt kriisi-interventio (1–3 käyntiä)
• interpersonaalinen ohjanta IPC (3–6 käyntiä) *
• tunnekeskeinen pari-interventio (5 käyntiä) *
• nettiterapia
• määrämittaiset ja kohdennetut ryhmähoidot.

(* ) Terapiat etulinjaan -toimintamalli tarjoaa julkisen terveydenhuollon ammattilaisille koulutusta ohjatusta omahoidosta, interpersoonallisesta ohjannasta ja tunnekeskeisestä pari-interventiosta.

Porras 2

Toisella portaalla sijaitsevat näyttöön perustuvat, 5–10 kerran viikoittain toteutuvat lyhytterapiajaksot. Näihin voidaan ohjata, mikäli asiakas ei ole saanut riittävää hyötyä ensimmäisen portaan hoitomuodoista tai mikäli ensijäsennyksessä ensimmäisen portaan hoidot todetaan riittämättömiksi.

Toisen portaan hoitoja ovat mm.

• kognitiivinen lyhytterapia KLT *
• interpersonaalinen terapia IPT *
• hyväksymis- ja omistautumisterapia HOT
• kognitiivis-analyyttinen terapia KAT
• nettiterapia.

(*) Terapiat etulinjaan -toimintamalli tarjoaa julkisen terveydenhuollon ammattilaisille koulutusta kognitiivisessa lyhytterapiassa ja interpersoonallisessa terapiassa.

Porras 3

Kolmannen ja neljännen portaan psykoterapiahoidot edellyttävä asiakkaalta valmiuksia psykoterapeuttiseen työskentelyyn ja ammattilaiselta syvempää psykoterapeuttista kouluttautumista ja osaamista. Kolmannen portaan hoitoja kutsutaan lyhytpsykoterapioiksi, ja ne kestävät useimmiten 10–20 kertaa.

Kolmannen portaan hoitoja ovat mm.

• lyhytpsykoterapiat esim. palvelusetelipsykoterapiana tai omana tuotantona
• kroonisen tai toistuvan masennuksen hoito CBASP
• psykologiseen tapausjäsennykseen perustuvat määrämuotoiset interventiot.

Porras 4

Neljännen portaan hoidot kestävät useimmiten vuodesta kolmeen vuoteen, ja ne toteutuvat pääsääntöisesti Kelan tukemansa työ- ja opiskelukyvyn kuntoutuspsykoterapiana.  Hoitoja ovat mm. pitkä psykoterapia, esim. kuntoutuspsykoterapia tai palvelusetelipsykoterapia.

Porrastetun hoitomallin ylläpitäminen hyvinvointialueella

Uusien palveluiden käyttöönotto vaatii aktiivista ylläpitämistä, ettei jo tehty muutostyö ota askeleita taaksepäin. Siksi onkin erittäin tärkeä pohtia, millä keinoilla hyvinvointialue ylläpitää porrastettua hoitomallia. Ensisijainen keino ylläpitää ja jatkokehittää porrastettua hoitomallia on terapiakoordinaattoritoiminnan jatkuvuuden turvaaminen hyvinvointialueilla. Terapiakoordinaattoritoiminta on kustannustehokasta ja ketterää hyvinvointialueen palvelujärjestelmän kokonaiskehittämistä, joissa systemaattisesti hyödynnetään kansallisten yhteiskehittämisverkostojen kokemuksia ja oppeja. Osa hyvinvointialueista on jo vakiinnuttanut terapiakoordinaattoritoiminnan osaksi linjatoimintaa, ja suurin osa hyvinvointialueista valmistelee tätä parhaillaan.