Ohjattu omahoito aikuisille

Ohjattu omahoito (IHZ19) on 1–5 kontaktikerran interventio lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveyden häiriöihin ja mielen pulmatilanteisiin. Ohjatussa omahoidossa yhdistyvät asiakkaan itsenäinen työskentely Mielenterveystalo.fi-verkkopalvelun omahoito-ohjelmissa ja ammattilaisen tuki. Menetelmä soveltuu niin terveyskeskusten, mielenterveysyksiköiden kuin sosiaalipalveluidenkin käyttöön. Ohjattu omahoito sijoittuu aikuisten porrastetussa hoitomallissa ensimmäiselle portaalle.

Ohjatun omahoidon perustana ovat nykytietämyksen mukaan vaikuttavat kognitiivis-behavioraalisen terapian elementit ja tunnetut työtavat, jotka tämänhetkisen tutkimustiedon valossa ovat keskeisiä mielenterveyden ongelmien hoidossa ja jotka toistuvat erilaisissa määrämittaisissa, näyttöön perustuvissa interventioissa ja hoito-ohjelmissa. Ohjatussa omahoidossa havaittavat myönteiset muutokset ajatellaan selittyvän lisäksi myös kaikille terapeuttisille työskentelymuodoille yhteisillä vaikuttavilla tekijöillä, joihin lukeutuvat asiakkaan odotukset, yhteisesti sovitut tavoitteet ja työskentelytavat, asiakkaan ja ammattilaisen yhteistyösuhde, asiakkaan ja terapeutin ominaisuudet sekä tilannesidonnaiset tekijät.

Ohjattu omahoito sisältyy kotimaiseen Perusterveydenhuollon avovastaanottotoiminnan mallit sote-järjestelmässä, Hyvä käytäntö -konsensussuositukseen[1]. Lisäksi käyttöä puoltavat seuraavat Käypä hoito -suositukseen sisältyvät näytönastekatsaukset:

• Potilaan itsensä tai terveydenhuollon ammattilaisen ohjaamat tietotekniikka-avusteiset kognitiivis-behavioraalisiin terapioihin pohjautuvat omahoidot ovat hyödyllisiä masennusoireiden hoidossa. Näytön aste: A[2].
• Nuoruus- ja aikuisikäisten ohjattu itsehoito vähentää ahmintaoireisiin painottuvan syömishäiriön oireita hoitojonossa odottamiseen verrattuna. Näytön aste: A[3].
• Internet delivered therapies (self-guided or assisted) based on CBT or ERP are effective in reducing symptoms of obsessive-compulsive disorder (OCD) in adults. Level of evidence: A[4].

Tämän lisäksi ohjatun omahoidon ylläpito osana porrastettua hoitomallia perustuu menetelmän kevytrakenteisuuteen sekä koulutuksen että toteutuksen näkökulmasta. Lisäksi menetelmä soveltuu useiden yleisten mielenterveyden ongelmien, oireiden ja häiriöiden hoitoon[5]. Sisällyttämällä resurssi-intensiivisyydeltään vähemmän kuormittavia, mutta tavoitteellisia menetelmiä osaksi palveluvalikoimaa mahdollistetaan intervention aloittaminen mahdollisimman pienellä viiveellä. Kansainvälisesti ohjatun omahoidon kaltaiset matalan intensiteetin kognitiivis-behavioraaliset psykososiaaliset interventiot ovat laajalti suositeltuja, ja niiden tuloksellisuus vertautuu ryhmätasolla ahdistusten ja masennuksen hoidossa kasvokkain toteutettuun psykoterapiaan.[6] [7]

Ohjatun omahoidon tuloksellisuuteen voi tutustua menetelmään liittyvästä tulosraportista[8].

Ohjatun omahoidon toteuttaminen

Ohjattu omahoito soveltuu erityisesti lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveyden häiriöihin, mutta myös vaikeammissa oirekuvissa ohjattu omahoito on hyvä aloitus hoidolle silloin, kun odotusaika muuhun hoitoon on pitkä. Omahoito-ohjelmia on tarjolla monenlaisiin oireisiin, elämäntilanteisiin ja mielen hyvinvointiin. Suosituimpia ovat masennuksen ja ahdistuksen omahoito-ohjelmat.

Ohjattu omahoito on tarkoitettu toteutettavaksi sellaisissa perustason yksiköissä, jossa asiakas hakeutuu avun piiriin. Menetelmä soveltuu niin terveyskeskusten, mielenterveysyksiköiden kuin sosiaalipalveluidenkin käyttöön. Menetelmä sijoittuu aikuisten porrastetussa hoitomallissa ensimmäiselle portaalle, ja ohjattu omahoito tulisi aloittaa viiveettä heti, kun asiakas ilmaisee haasteita mielenterveyteen liittyen – lääkärin arviota ei tarvita.

Ohjattu omahoito koostuu lähtökohtaisesti kolmesta tapaamisesta ja itsenäisestä työskentelystä näiden välillä. Tapaamiset ovat aloituskäynti (keskimäärin 30–45 minuuttia), ohjauskäynti (15–45 minuuttia) ja lopetuskäynti (15–45 minuuttia), ja niiden pituudet voivat vaihdella keskimäärin 15 minuutin ja 60 minuutin välillä. Itsenäisessä työskentelyssä asiakkaat voivat hyödyntää hoito-ohjelman verkkomateriaaleja ajasta ja paikasta riippumatta. Jos asiakkaan tilanne sitä vaatii, voi intervention pituutta lisätä enintään viiteen kontaktikertaan, mikä tapahtuu ohjauskäyntejä lisäämällä. Tapaamisia suositellaan pidettävän viikon välein, ja ne voi toteuttaa sekä läsnä- että etämuotoisesti.  

Ohjatun omahoidon koulutus

Menetelmä on tarkoitettu kaikkien sote-ammattilaisten työkaluksi mielenterveyden hoitamiseen, eikä kouluttautuminen vaadi ennakkotietoja mielenterveyden häiriöistä tai psykososiaalisista interventioista. Hoitomuodon käyttöön on koulutettu esimerkiksi sairaanhoitajia, psykologeja, lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä ja sosionomeja. Koulutus sopii sekä aloitteleville että kokeneille ammattilaisille. 

Ohjatun omahoidon koulutus on lyhyt, 5–10 tunnin verkkokoulutus. Verkkokoulutus sisältää perehtymisen ohjatun omahoidon prosessiin ja käyntikohtaisiin tavoitteisiin sekä tutustumisen ahdistuksen, masennuksen ja unettomuuden omahoito-ohjelmien harjoitteisiin. Verkkokoulutuksen lisäksi tehdään kaksi koulutusinterventiota, joista tehdään raportit. Palvelun käyttöönottoa voidaan vahvistaa taitoharjoittelulla ja palveluiden toteuttamisen ja hoitotulosten aktiivisella seurannalla. Tukitapaamisten määrä, kesto ja esimerkiksi ryhmäkoko ovat koulutettavan yksikön määritettävissä.  

Ohjatun omahoidon koulutukseen on mahdollista lisätä nk. ”kontekstimoduuli”, jonka tarkoitus on tukea menetelmän käyttöönottoa sekä äitiysneuvoloissa, yleisvastaanotoilla että ikäihmisten parissa työskennellessä.

Lue lisää

---

Lähteet

[1] Perusterveydenhuollon avovastaanottotoiminnan mallit sote-järjestelmässä. Duodecimin Hyvä käytäntö -konsensussuositus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 23.11.2022. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/hsu00024. (viitattu 14.3.2025)

[2] Tietotekniikka-avusteiset kognitiivis-behavioraalisiin terapioihin pohjautuvat omahoidot.Duodecimin näytönastekatsaus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 8.1.2020. https://www.kaypahoito.fi/nak09360 (viitattu 14.3.2025)

[3] Syömishäiriön itsehoito ammattilaisen tukemana. Duodecimin näytönastekatsaus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 18.9.2024. https://www.kaypahoito.fi/nak09934 (viitattu 14.3.2025)

[4] Internet delivered therapies and other technology assisted (self-guided or assisted) therapies in the treatment of OCD. Duodecimin näytönastekatsaus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 24.1.2023.https://www.kaypahoito.fi/nak09774 (viitattu 14.3.2025)

[5] Mikkonen, K., Bombino, A., Villa, A., Nurminen, S., Roiha, R. M., Roslund, P., … & Saarni, S. (2024). Guided Self-help in the Treatment of Common Mental Health Disorders: The development of the Finnish guided self-help (F-GSH) model. Psychiatria Fennica, 55, 30–47.

[6] Cuijpers, P., Donker, T., van Straten, A., Li, J., & Andersson, G. (2010). Is guided self-help as effective as face-to-face psychotherapy for depression and anxiety disorders? A systematic review and meta-analysis of comparative outcome studies. Psychological medicine, 40(12), 1943-1957.

[7] Bennett-Levy, J., Richards, D., Farrand, P., Christensen, H., Griffiths, K., Kavanagh, D., … & Williams, C. (Eds.). (2010). Oxford guide to low intensity CBT interventions. OUP Oxford.

[8] Raportti ohjatun omahoidon tuloksellisuudesta. HUS, Terapiat etulinjaan -toimintamalli: https://terapiatetulinjaan.fi/wp-content/uploads/2025/02/Ohjattu-omahoito-seurantatulokset-2024.pdf (viitattu 14.3.2025)