Terapiat etulinjaan -toimintamalli on työntekijöitä ja asiakkaita varten – Sisä-Suomen terveiset
Juha Ahonen toimii hankepäällikkönä Sisä-Suomen Terapiat etulinjaan -koordinaatiohankkeessa, johon kuuluvat Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet. Menetelmien levittäminen, laajentaminen ja koulutus etenee Sisä-Suomessa hienosti. Vuoden alussa käynnistyi kognitiivisen lyhytterapian koulutus 50 työntekijälle.
Ahonen kokee, että yhteistyö hyvinvointialueiden yksiköiden kanssa on ollut pääosin mutkatonta. ”Emme tule alueille valmiiden vastauksien kanssa vaan tarkastelemme yhdessä, mitkä ovat pulmakohdat ja toisaalta, miten yksikön vahvuuksia voidaan hyödyntää”, Ahonen kertoo. Hän painottaa, ettei kehittäminen voi olla irrallaan organisaation perustyöstä ja hyvinvointialueiden strategioista, vaan sen pitää vastata niihin tarpeisiin, joita kullakin hyvinvointialueella tavoitellaan. ”Komerokehittämistä tulee välttää: pidetään hyviä palavereja jossain keskenään, mutta se mikä niiden anti ja näkyvyys on palaverin ulkopuolelle, pitää aina varmistaa.”
Kaikki perustuu yhteiskehittämiseen sitoutumiseen
Yhteiskehittämisen tärkeys nousee Ahosen haastattelussa kautta linjan, puhuttiinpa sitten hanketiimistä, Sisä-Suomen yhteistyöalueesta tai kansallisesta yhteistyöstä. Luotto omaan tiimiin ja hyvinvointialueiden vastavalittuun johtoon kuuluu hänen puheessaan. Myös kansallisen yhteistyön toimivuus on Terapiat etulinjaan -toimintamallissa Ahosen mukaan poikkeuksellista: ”Yhteistyörakenteet kansallisesti ovat jo nyt todella vahvat, sellaista ei ole ollut aikaisemmin. Kaikki yliopistosairaalat ovat mukana ja jos jotain hyviä kokemuksia on, niin kaikki annetaan ihan pyytämättä jakoon.”
Kaikkien yliopistosairaaloiden alueilla haasteet ovat aika pitkälle yhteneviä, joten myös yhteisille menetelmille on käyttöä. ”Keskusteluja käydään muun muassa eri ikäryhmien yhteistyöryhmissä, joissa yliopistosairaaloiden psykiatrian toimialueiden johtajat ovat paikalla. Kaikessa pitää huolehtia, että lapset, nuoret ja aikuiset tulee kuljetettua tasa-arvoisena mukana suunnitelmissa”, Ahonen sanoo.
Positiivisista näkymistä huolimatta Ahosta mietityttää Terapiat etulinjaan -toimintamallin tulevaisuus ennen jatkorahoituspäätöksiä. Toimintamallissa tehtävä menetelmien vaikuttavuuden jatkuva seuranta on keskeistä, jotta päättäjille voidaan osoittaa, että tällaiseen työhön kannattaa antaa rahoitusta. ”Pysyvän kansalliseen kehittämisrakenteen ja vaikuttavien toimintamallien käytön rahoittaminen olisi nyt sekä tarpeen että viisasta”, Ahonen summaa.
”Näitä kehittämishankkeita yli 25 vuotta tehneenä olen tosi ilahtunut siitä, että meillä on nyt erittäin toimivaa, vaikuttavaa ja helposti omaksuttavaa työvälineistöä mielenterveyspalveluiden kriisin ratkaisemiseen. Meidän pitää panostaa nykyisiin työntekijöihin – heitä ja asiakkaita varten teemme tätä työtä”, hän painottaa.