Kansallinen yhteiskehittäminen ja koordinointi

Mielenterveyden häiriöistä on tullut Suomen keskeinen kansanterveysongelma ja kriisi, joka on ratkaistavissa vain kansallisella yhteistyöllä. Kehittämällä yhteisiä toimintamalleja, hoitoketjuja, digipalveluita ja koulutuksia ja järjestelmää voidaan kehittää paljon tehokkaammin kuin jokaisen hyvinvointialueen toimiessa yksin. Yhteiskehittäminen säästää resursseja. Samalla päästään kohti yhdenvertaisempia ja tasa-arvoisempia palveluita. 

Kansallista yhteistyötä on rakennettu osana Terapiat etulinjaan -toimintamallia vuodesta 2020 lähtien Etelä-Suomen yhteistyöalueella ja kansallisesti vuodesta 2022, kun Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamat yhteistyöaluekohtaiset psykososiaalisten menetelmien koordinaatiohankkeet alkoivat. Kuitenkin käytännössä vasta hyvinvointialueiden perustaminen vuonna 2023 on viimein mahdollistanut yhteiskehittämisen koko maassa. HUSin tehtävä on ollut koordinoida kansallista yhteistyötä.

Kansallisen yhteistyön rakenteet

Terapiat etulinjaan -toimintamallin kantavaksi rakenteeksi on muodostunut kansallinen ja YTA-kohtaisten osaamiskeskusten verkosto. Sen tehtävänä on edistää vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien ja digitaalisten mielenterveyspalveluiden saatavuutta valtakunnallisesti. Tämä keskittämisasetuksen mukainen rakenne on osoittautunut välttämättömäksi kansallisen yhteistyön tukena ja tehostajana.

Koordinaatiohankkeiden aikana YTA-kohtaiset hankepäälliköt vastasivat oman yhteistyöalueensa hankkeen johtamisesta ja toimivat tärkeänä linkkinä kansallisen kehittämisen ja oman yhteistyöalueensa välillä. Hankkeiden päättymisen jälkeen yliopistosairaalavetoiselle yhteistyöalueiden sisäiselle kehittämis- ja koordinointityölle ei ole ollut rahoitusta. Tämän vuoksi YTA-yhteistyön rakenteet ja käytännöt vaihtelevat tällä hetkellä merkittävästi kunkin alueen tilanteen mukaan.

Tällä hetkellä kansallisiin yhteistyörakenteisiin kuuluvat

• Terapiat etulinjaan -hanketoimisto, joka palvelee kaikkia hyvinvointialueita
• hyvinvointialueiden terapia- ja interventiokoordinaattoriverkostot
• yliopistollisten hyvinvointialueiden psykiatrian ja perustason mielenterveyspalveluiden johtajien yhteistyöryhmät erikseen aikuisten sekä lasten ja nuorten palveluiden edustajille
• kansallinen lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden johdon verkosto, johon kuuluvat kaikki hyvinvointialueet.

Kansallinen yhteistyö käytännössä

Kansallisen yhteistyön periaatteet perustuvat selkeään työnjakoon Terapiat etulinjaan -keskitetyn hanketoimiston ja hyvinvointialueiden toimijoiden välillä.

Terapiat etulinjaan -hanketoimistolla ja HUS psykiatrialla on päävastuu digitaalisten palveluiden, kuten Terapia- ja Interventionavigaattoreiden ja sähköisen koulutusalustan teknisestä ja sisällöllisestä kehittämisestä sekä kansallisten verkostojen koollekutsumisesta ja koordinoinnista.

Kunkin eri palvelun tai kehittämishankkeen vastuuhenkilöt, esimerkiksi porrastetun hoitomallin, koulutustoiminnan, terapia- ja interventiokoordinaation, Terapia- ja Interventionavigaattoreiden, sekä tiedolla johtamisen projekti- ja kehittämispäälliköt vastaavat omien vastuualueidensa verkostoista ja tiedonkulusta.

Hyvinvointialuekohtaisilla koordinaattoreilla on keskeinen rooli Terapiat etulinjaan -toimintamallin palvelujen ja uusien menetelmien käyttöönotossa sekä kansallisessa ja YTA-kohtaisessa yhteistyössä. Menetelmä-, terapia-, ja interventiokoordinaattorit ovat toimineet linkkinä ammattilaisten, esihenkilöiden, palvelupäälliköiden, alueellisten hankkeiden ja kansallisen hanketoimiston välillä.

Koordinaattorit ovat oman alueensa ja palvelukenttänsä erityisasiantuntijoita, ja heillä on yhteydet alueen toimijoihin sekä kansallisiin kehittämisverkostoihin. Koordinaattorin tehtävä on tukea ammattilaisia uusien työvälineiden ja menetelmien käytössä sekä auttaa alueitaan porrastetun hoitomallin rakentamisessa ja juurruttamisessa alueelliset erityistarpeet huomioiden. Työhön liittyy myös aluekohtaisen kehitystyön yhteensovittamista ja menetelmäohjausta. Työnkuvan painotukset ovat erilaiset aikuisten sekä lasten ja nuorten palveluissa tai toisaalta alueen mukaan.

• Lue lisää aikuisten terapiakoordinaatiosta ja terapiakoordinaattoreiden työstä
• Lue lisää lasten ja nuorten interventiokoordinaatiosta ja interventiokoordinaattoreiden työstä

Yliopistosairaaloita ylläpitävien hyvinvointialueiden yhteistyöryhmissä tavoitteena tunnistaa yhteisiä linjauksia tai kansallista koordinaatiota edellyttävät aihe- ja tehtäväalueet ja sopia näiden jatkotyöstämisestä esimerkiksi muissa työryhmissä. Yliopistosairaaloiden linjajohto on myös kutsuttu toimintamallin sisällön kehittämistyöhön. He ovat voineet valita haluamansa edustajat, jotka ovat olleet aktiivisesti mukana yhteistyössä.

Hyvinvointialueiden mielenterveys- ja päihdepalveluiden linjajohdolla on merkittävä rooli Terapiat etulinjaan -toimintamallin mukaisen kehittämisen mahdollistajana omalla alueellaan, sillä he määrittävät strategisia linjauksia ja toiminnan tavoitteita. Kansallista yhteistyötä pidetään johdossa erittäin tärkeänä, koska mielenterveyspalvelujen ongelmat ovat yhteisiä kaikille hyvinvointialueille. Yhteisistä haasteista ja ratkaisusta keskustellaan mm. kansallisissa mielenterveys- ja päihdepalveluiden johdon yhteistyöseminaareissa.