Ryhmämuotoinen KLT avopäihdekuntoutuksen pohjana Porvoon Tuulimyllyssä
Porvoossa on vuoden 2025 alkupuolella käynnistetty avopäihdekuntoutus Tuulimyllyn toiminta, joka perustuu ryhmämuotoiseen kognitiivisen lyhytterapian (KLT) riippuvuuksien hoitomalliin. Asiakkaat ja ammattilaiset ovat kokeneet KLT:n teemat merkityksellisiksi. Kuntoutuksen toimivuutta tukee mm. järjestelmällinen vaikuttavuuden seuranta, jonka suunnittelussa Terapiat etulinjaan -toimintamalli on ollut mukana.
Avopäihdekuntoutusta tarjoavan Tuulimyllyn toiminta käynnistettiin Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella Porvoossa tammikuussa 2025. Toiminta perustuu viikoittaiseen ohjelmaan, jossa kaikki tekeminen linkittyy kognitiivisen lyhytterapian teemoihin. Lyhytterapian lisäksi kuntoutukseen kuuluu mm. arjenhallinnan harjoittelua, soveltavaa taidetta ja sosiaalista kuntoutusta.
”Kuntoutukseen ohjaudutaan päihdeklinikan kautta, ja toimintaan osallistutaan niin kutsutulla non stop -periaatteella, eli mukaan voi tulla missä vaiheessa tahansa”, kertoo toiminnasta vastaava aikuisten päihde- ja mielenterveyspalvelujen esihenkilö Niina Nieminen. Kuntoutukseen mahtuu samanaikaisesti 8–9 asiakasta, ja yksi jakso kestää keskimäärin kahdeksan viikkoa.
Toiminta perustuu kognitiiviseen lyhytterapiaan
Tuulimyllyn toiminta perustuu selkeään viikko-ohjelmaan, jonka teemoja rytmittävät kognitiivisen lyhytterapian riippuvuuksien, ahdistuksen ja masennuksen hoitomallien aiheet.
”Esimerkiksi, jos tiistaina KLT-tapaamisella käsitellään arvotyöskentelyä, sama teema kantaa koko viikon ja vaikkapa soveltavan taiteen ryhmässäkin työskennellään arvojen äärellä”, terapiakoordinaattori Helmi Jäppinen tarkentaa.
KLT päädyttiin valitsemaan Tuulimyllyn perustaksi, sillä siihen oli helposti koulutusta saatavilla Terapiat etulinjaan -toimintamallin kautta. Lisäksi menetelmä oli jo juurtunut käyttöön mielenterveys- ja päihdepalveluihin.
”Se oli luonteva osa, joka tuo jatkumoa avohoidon ja tämän intensiivisemmän avopäihdekuntoutuksen välillä”, toteaa Jäppinen.
Työskentely perustuu KLT:n ryhmämalliin, mutta mukana ei ole selkeitä aloitus- ja lopetustapaamisia, koska ryhmässä edetään non stop -periaatteella. Ryhmätyöskentelyä ohjaa ammattilaispari, joista toinen on käynyt KLT-koulutuksen. Hänen johdollaan riippuvuuksien hoitomallin teemoihin on otettu mukaan sisältöjä myös ahdistuksen ja masennuksen hoitomalleista. Toiminnan tueksi on tuotettu myös oma työkirja, johon on koottu tapaamisten tärkeimmät sisällöt ja harjoitteet, jotta asiakkaat pääsevät helposti palaamaan materiaaleihin.
KLT:n teemat koetaan merkityksellisiksi ja toipumista tukeviksi
”Asiakkaat ovat antaneet palautetta, että he kokevat hyötyvänsä suuresti tästä ryhmätyöskentelystä. Ryhmäkertojen teemat ovat olennaisia oman toipumisen etenemisen kannalta”, kertoo Nieminen.
Selkeät viikkoteemat ja työskentelyn apuna oleva työkirja auttavat palaamaan aiheisiin uudestaan. Intensiivinen työskentely viikon teeman parissa onkin asiakkaiden mukaan ollut hyödyllistä.
Lisäksi avokuntoutuksen myötä asiakkaiden arjenhallinnan taidot ovat kehittyneet, tunteiden käsittely helpottunut ja itsetuntemus lisääntynyt. He saavat konkreettisia työkaluja pysyvän muutoksen tekemiseen. Tämä taas vahvistaa asiakkaiden luottamusta omiin kykyihin elää päihteetöntä elämää.
”Tuulimyllyn ammattilaiset havainnoivat aktiivisesti näkymättömiltä tuntuvia positiivisia muutoksia asiakkaan raittiissa elämässä. Erilaisten onnistumisten huomaaminen ja niiden kertominen asiakkaille on tärkeää, sillä se rakentaa muutosta entisen elämän jättämiseksi. KLT on tukenut ammattilaisten mukaan tätä muutosta todella hyvin”, Nieminen jatkaa.
Vaikuttavuuden seuranta on kaiken ytimessä
Kuntoutustoiminnan suunnittelussa on pohdittu tarkoin, kuinka hoidon vaikuttavuuden seuranta saataisiin saumattomasti istumaan osaksi toimintaa. Tässä Terapiat etulinjaan -toimintamalli on ollut mukana.
”Tärkeintä tiedonkeruun suunnittelussa oli miettiä etukäteen, mitä tietoa kerätään, miksi sitä kerätään ja miten sitä hyödynnetään jatkossa”, kertoo Jäppinen.
Koska tiedonkeruun toivottiin olevan ketterää, kuntoutusjakso päätettiin aloittaa ja lopettaa Terapianavigaattorin täyttämisellä. Lisäksi Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen mielenterveyspalveluissa oli jo valmiiksi olemassa selkeä systemaattinen tiedonkeruun rakenne, jota hyödynnettiin. Asiakkaat täyttävät myös jokaisen ryhmäkerran yhteydessä mielitekomittarin, joka pilotoitiin avokuntoutukseen Terapiat etulinjaan -yhteistyössä.
Vaikuttavuuden seuranta on otettu ammattilaisten keskuudessa hyvin vastaan, sillä se syventää työn merkityksen kokemusta ja ymmärrystä kokonaisuudesta. Ammattilaiset pystyvät myös tuomaan itse helpommin esiin kehittämistarpeita.
”Aiemmin tiedolla johtaminen meni johdon käyttöön, nyt se on myös työntekijän työkalu”, summaa Jäppinen.
Parhaat tulokset syntyvät yhteistyössä
Jäppinen ja Nieminen tuovat esiin, että alkuvaiheessa yhteistyötä tehtiin Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa.
”Sieltä saatiin paljon käytännön tukea toiminnan käynnistämiseen. Heillä on käytössä eri menetelmä, mutta meillä on yhteisiä elementtejä”, Nieminen kertoo.
Jäppisen mukaan tämä on hyvä esimerkki kansallisesta yhteistyöstä: ”Ei tehdä omissa poteroissa, vaan jaetaan toisillemme näitä hyvä käytäntöjä.”
Omastakin tekemisestä on syytä olla ylpeä: Tuulimyllyn toiminta on käynnistynyt onnistuneesti ja tuottanut kerätyn tiedon perusteella jo lupaavia tuloksia. Myös kokemus työn merkityksellisyydestä sekä asiakkaiden positiiviset palautteet innostavat koko tiimiä eteenpäin.
Lue lisää kognitiivisesta lyhytterapiasta (linkki avautuu uuteen ikkunaan)